lipu ni li toki lon kule lukin. sina wile sona lon kule jan la, o lukin e lipu ni: kulupu kule.

kule li pilin lukin tan suno. linja nena pi wawa suno li ante la ona li ante kule tawa lukin. loje en jelo en laso li kule suli.

kule ko la loje en jelo en laso li kama pimeja.
suno la kule ale wan li walo.
nena linja pi suno laso li lili. nena linja pi suno loje li suli.

kule li ante tawa soweli ante. sama la jan li kulupu ante e kule lon toki ona.

wawa sunoo ante

jan sona li kulupu e wawa suno kepeken suli pi nena ona. ante pi suli nena li tan ante pi wawa ona. nena li suli mute anu lili mute la jan li ken ala lukin e ona. suno mute li pana e linja suno mute pi suli nena ante.

suno walo li jo e kule ale. jan li wan e suno kule ale la suno walo li kama lon. ko kule li ante. ko pimeja li jo e ko kule ale. jan li wan e ko kule ale la ko pimeja li kama lon.

kule ijoo ante

sijelo ijo li ante la ijo li ante kule tawa lukin. kule ijo li tan kule suno lon selo ona. ijo li awen lili e suno li pana e suno ante pi kule ona. suno awen li kama seli.

sona kuleo ante

jan sona mute li sitelen e ijo kule. taso tenpo nanpa wan la jan Isa Nuton (toki Inli: Isaac Newton) li kama sona e ni: kule li tan suno.

nimi kuleo ante

kama sona pi tenpo sike 1969 "Basic Color Terms: Their Universality and Evolution" la, jan Pen Pelin en jan Palu Ke li toki e ni: lon nasin pi kule lawa seme la nimi kule li kama nimi lon tenpo seme.

toki ali li jo e nimi tawa walo, e nimi tawa pimeja.

tenpo kama la, toki li jo e nimi tawa loje. tenpo kama la, nimi li tawa jelo anu peta/laso kasi.

toki li jo e nimi 6 pi kule lawa la ni li nimi kule: pimeja, walo, laso, peta/laso kasi, laso telo, jelo.

toki li jo e nimi 12 pi kule lawa la ni li nimi kule: pimeja, pimeja walo, unu loje/loje walo, loje, loje jelo, jelo, peta/laso kasi, laso telo, unu/laso loje, kapesi ma/kule ma, laso sewi.

toki Inli la "laso telo" en "laso sewi" li kule sama, taso toki Italija en toki Lusi la kule ni li ante.