ma Isale

tan lipu Wikipesija
Jump to navigation Jump to search
ma Isale

ישראל
إسرائيل

Flag of Israel.svg

len ma

Emblem of Israel.svg

sitelen lawa

kalama musi ma

הַתִּקְוָה
(wile)

ISR orthographic.svg
ma tomo lawa ma tomo Jelusalawin (toki ken lili)
toki lawa toki Iwisi
toki ante toki Alapi
mani mani Seke sin (₪) (ILS)
tenpo UTC+2
lipu ilo https://www.gov.il/

ma Isale (toki Iwisi: ישראל, Yīsrāʾēl) li ma lon ma Asija pi pini suno. ona li lon poka pi ma Lunpan pi ma Utun pi ma Sulija pi ma Masu pi ma Pilisin. ma tomo lawa ona li ma tomo Jelusalawin. taso lawa pi ma mute li pilin sama ni: ma Isale li lawa ala e ma tomo Jelusalawin. toki lawa pi ma Isale li toki Iwisi. tenpo pini la, toki Alapi li toki lawa kin, taso ona li weka lon tenpo sike 2018.[1]

ma Isale la, kulupu suli tu li lon. ni li kulupu jan Isale (anu kulupu jan Jejuta) li kulupu jan Pilisin (anu kulupu jan Alapi). kulupu jan Pilisin li kepeken toki Alapi. ona mute li lon nasin sewi Isilan. kulupu jan Isale li kepeken toki Iwisi. ona mute li lon nasin sewi Juta. ma Isale pi tenpo ni li kama lon tenpo sike 1948 tan ni: jan li wile e ma mama pi kulupu jan Jejuta. pini tawa ni la, ma ni li jo e nimi Pilisin li jo e kulupu jan Alapi lon ona. kulupu ni tu li wile e ma ni la, utala li kama. tenpo ni la, ma ni li kipisi. jan Pilisin li lawa e ma palisa Kasa e ma pi poka telo pi pini suno. ni li ma lawa Pilisin pi tenpo ni.

nimi[o ante | o ante e toki ilo]

nimi Isale (ישראל) li tan toki Iwisi. lipu pi kama lon la, nimi Isale li tan lawa (שׂרה /sara/) li tan sewi (אל él). ni li tan ni: jan Jako li utala e jan pi sijelo ala, li kama pona. ni la, sewi li pana e nimi sin tawa ona. nimi ni li nimi Isale.

jan lili pi jan Isale li tawa ma Misalin li kama kulupu suli. kulupu ni li kama jo e nimi ni: kulupu Isale. ni li nimi pi kulupu jan Jejuta ale.

tenpo pini[o ante | o ante e toki ilo]

kulupu jan Jejuta li kama tan ma Kanan. ma Kanan li lon ma Asija pi pini suno li lon poka telo suli Mesitelane. kulupu jan ante li tan ma Kanan li kulupu jan Poniki.

lipu pi tawa weka (שמות) la, jan Mose li lawa e kulupu jan Isale lon ma Masu.

lipu Pipija la, jan Salu li jan lawa nanpa wan pi ma wan Isale. jan Salu li moli la, jan Tawi li kama lawa. jan Tawi li lanpan e ma tomo Jelusalawin. ma tomo Jelusalawin li kama ma tomo lawa. jan Solomon li kama jan lawa. jan Solomon li pali e tomo sewi nanpa wan lon ma tomo Jelusalawin. jan Solomon li moli la, kulupu jan pi poka open pi open suno li weka. nimi pi ma lawa lon poka open pi open suno li ma Isale anu ma Samelin. tenpo sin la, kulupu jan Samelin li kama tan ma Samelin. kulupu jan pi poka pini pi open suno li kama ma Jejuta.

tenpo sike 750 BCE la, kulupu jan Asulu li pakala li lanpan e poka open pi open suno. jan mute li weka e poka open pi open suno li tawa ma Jejuta lon poka pini pi open suno. tenpo sike 587 BCE la, jan pi ma Papili li lanpan e ma Jejuta li tawa e jan mute pi kulupu Jejuta tawa ma tomo Papili.

ma Loma li weka e jan mute pi kulupu Jejuta tan ma ona li moli e ona. ni li kama e ni: jan pi kulupu Jejuta li lon ma mute ante lon ma Elopa lon ma Asija lon ma Apika.

nasin Sijon en ma Isale[o ante | o ante e toki ilo]

nasin Sijon la jan Jejuta li tawa ma Pilisin. utala suli nanpa wan la ma Juke li kama lawa e ona lon tenpo sike 1920. utala suli nanpa tu en moli suli Sowa la jan mute pi kulupu Jejuta li tawa ma Pilisin.

tenpo sike 1947 la, ma mute wan li toki e ni: ma Pilisin o kipisi.

tenpo sike 1948 la, ma Isale li toki e lawa sin. jan Pen Kulijon li jan nanpa wan pi lawa ma pi ma Isale. ma Masu en ma Sulija en ma Utun en ma Ilakija li open utala e ma Isale. utala ni la, jan 700,000 pi ma Pilisin li weka tan tomo ona. tenpo ni la, jan ni li ken ala kama lon tomo ona.

tenpo mute la ma Isale li utala e ma lon poka Isale. tenpo sike 1979, ma Masu en ma Isale li toki e toki pi utala ala li pini utala. tenpo sike 1994 la, ma Utun en ma Isale li toki kin.

tan suno[o ante | o ante e toki ilo]