lipu "ma Juke" la tenpo tu la ante li ni

tan lipu Wikipesija
Jump to navigation Jump to search
l (25 revisions imported)
No edit summary
(22 intermediate revisions by 6 users not shown)
linja nanpa 1: linja nanpa 1:
{{poki sona ma|
{{wile pali}}
nimi ma=ma Juke|
{{poki sona ma
nimi mama=United Kingdom|
|nimi ma=ma Juke
len ma=[[ijo:Flag of the United Kingdom.svg|border|130px]]|
|nimi mama=United Kingdom
sitelen lawa=[[ijo:Royal Coat of Arms of the United Kingdom.svg|101x85px]]|
|len ma=[[ijo:Flag of the United Kingdom.svg|border|130px]]
toki lawa=[[toki Inli]]
|sitelen lawa=[[ijo:Royal Coat of Arms of the United Kingdom.svg|101x85px]]
|toki lawa=[[toki Inli]]
|ISO 3166=GB
|ISO 3166=GB
|mani=[[mani Juke]] (£)
|mani=[[mani Juke]] (£)
|ma tomo lawa=[[ma tomo Lonton]]
|ma tomo lawa=[[ma tomo Lantan]]
|kalama musi ma=[[File:United States Navy Band - God Save the Queen.ogg]]
|kalama musi ma=God Save the Queen <br> (jan sewi o awen e jan lawa) <br> [[File:United States Navy Band - God Save the Queen.ogg]]
|sitelen ma=[[ijo:Europe-UK (orthographic projection).svg|220px]]
|sitelen ma=[[ijo:Europe-UK (orthographic projection).svg|220px]]
|ma=
|toki anpa pi sitelen ma = ma Juke (laso pimeja) lon [[ma]]
|toki ante={{lipu li ala|toki Sukoti|Scots}} <br> {{lipu li ala|toki Sukoti pi ma Ula|Scots Irish}} <br> [[toki Kinli]] <br> {{lipu li ala|toki Kenu|Cornish}} <br> {{lipu li ala|toki Kalike|Scottish Gaelic}} <br> {{lipu li ala|toki Alan|Irish}}
|toki ante=[[toki Suko]] <br> [[toki Suko pi ma Ula]] <br> [[toki Kinli]] <br> [[toki Kenu]]<!--Cornish--> <br> [[toki Kalike]]<!--Scottish Gaelic--> <br> [[toki Alan]]
|nasin lawa=
|nasin lawa=
|jan lawa=[[jan lawa Sa nanpa tu wan]]<br>[[jan Li Tuse]]
|lipu ilo=https://www.gov.uk/
}}
}}
{{nimi ijo|'''ma Juke'''|United Kingdom|toki Inli|ma wan pi jan lawa}} li ma lon [[ma Elopa]]. ma Juke li jo e ma tu tu: e [[ma Inli]] e [[ma Sukosi]] e [[ma Kinla]] e [[ma Alan lete]].
{{nimi ijo|'''ma Juke'''|United Kingdom|toki Inli|ma wan pi jan lawa mama}} li ma lon [[telo suli Alansi]], lon [[kulupu ma Piten]], lon poka pi ma suli pi [[ma Elopa]]. ma Juke li jo e ma lili tu tu: e [[ma Inli]] e [[ma Sukosi]] e [[ma Kinli]] e [[ma Alan lete]]. ma Alan lete li lon poka pi [[ma Alan|ma lawa Alan]].  


[[ma tomo lawa]] ona li [[ma tomo Lontan]]. jan lawa pi ma Juke li [[jan lawa Elisepe nanpa tu]] li [[jan Powi Sonsen]]. ma Inli li ma pi suli nanpa wan lon ma Juke. jan mute pi ma Sukosi en ma Alan lete li wile ma ona tawa pali e ni: kama weka pi kulupu ma Juke.<ref>[https://www.politics.co.uk/reference/scottish-independence/ Scottish Independence] ''Politics.co.uk''</ref><ref>[https://cain.ulster.ac.uk/issues/politics/polsol.htm CAIN Web Service - An Outline of the Main Political 'Solutions' to the Conflict]</ref> tenpo pini la, [[ma lawa suli Piten|ma Juke li lawa e ma mute ante]]. tan ni, jan mute pi ma mute li toki e toki Inli. taso, ma ni li kama weka. taso, ma Juke li jo e wawa kin lon tenpo ni.
tenpo ni la ma Kinla en ma Sukosi en ma Alan lete li jo e kulupu lawa lili. taso ma Inli li jo ala e ni. tan ni la jan mute pi ma Sukosi anu ma Kinla anu ma Alan lete li ken pali e ijo tawa ma Inli. taso ma Inli li ken ala pali e ni tawa ona mute.
==nimi==
nimi "ma Juke" lon [[toki pona]] li kama tan kalama pi nimi lili ''UK'' lon toki Inli. nimi suli ona li ''United Kingdom''. kon pi nimi ni li "ma wan pi jan lawa mama" lon toki pona. taso mute la, jan li kepeken e nimi "Piten", anu ''Britain'' lon toki Inli. taso, ma ali pi ma Juke li lon ala ma Piten suli. jan mute pi ma Alan lete li pilin e ni: ona li jan pi ma Piten. taso, jan mute ante li pilin e ni: ona li jan pi ma Alan taso.
jan mute li sona ala e ni: ma Inli en ma Juke li ante. ona li tan ni: ma Inli li suli nanpa wan li jo e wawa mute lon ma Juke.
==tenpo pini==
jan nanpa wan li kama tawa kulupu ma Piten lon tenpo pini suli. tenpo wan la, nasin jan en toki pi [[kulupu toki Kelita]] li kama tawa ma Piten tan ma suli Elopa.
tenpo sike nanpa 43 la, [[ma Loma]] li lanpan e kipisi pi ma Piten. lawa pi ma Loma li weka la, kulupu jan pi [[kulupu toki Kemani]] li tawa ma Piten. kulupu jan ni li kama toki e {{nimi ijo|toki Inli pi tenpo pini|Old English}}. ona li kama e kulupu jan Inli. toki pi kulupu Kelita pi tenpo pini li kama [[toki Kinli]] li kama [[toki Kenu]]. tawa pi kulupu jan Inli li wawa e ona tawa [[ma palisa]] pi ma Piten lon suno pini.
[[ijo:Normans Bayeux.jpg|thumb|[[lipu len pi ma tomo Paje]] li pana sitelen pi lanpan ma tan kulupu Noman]]
[[ma Inli]] li kama wan lon tenpo sike nanpa 927. tenpo sike nanpa 1066 la, kulupu jan Noman li lanpan e ma Inli. [[jan Wilijun pi lanpan ma]] li jan lawa nanpa wan pi ma Inli tan [[ma Noman]]. nimi mute pi [[toki Kanse]] li kama lon toki Inli. taso tenpo mute la, kulupu lawa Noman li kama wan e kulupu jan Inli li kama toki e toki Inli. ma Inli li lanpan e ma Kinli ali li lanpan e ma Alan kipisi. ona li pali tawa anpa ma Sukosi kin, taso ona li pakala. ma Inli li jo e ma lon ma Kanse tan tenpo pi ma Noman kin. taso, ma lawa Kanse li lanpan e ma ni lon {{nimi ijo|utala pi tenpo mute|Hundred Years' War|toki Inli}}. lon tenpo ni, ma Sukosi li open e kulupu pona lon ma Kanse. tenpo sike nanpa 1348 la, [[ike sijelo Puponi]] li kama tawa ma Inli lon "[[moli pimeja]]" li moli e jan mute mute a.
kulupu pi tenpo sike mute nanpa 16 la, jan mute lon ma Elopa li pilin ike tawa [[kulupu Katolika|kulupu sewi Katolika]]. ona li open e [[nasin sewi Potesu]]. tenpo sama la, [[jan lawa Enwi nanpa luka tu wan]] pi ma Inli li wile e ni: meli olin ona o kama meli olin ona ala. taso, kulupu Katolika li toki e ni tawa ona: jan li ken ala weka e [[wan olin]]. tan ni la, ona li weka e kulupu Katolika li open e kulupu sewi sin pi ma Inli lon tenpo sike nanpa 1534. ni li open pi [[nasin sewi Ankikan]]. ona li utala e tomo sewi pi kulupu Katolika. tan ni la, tenpo utala pi nasin sewi li kama lon kulupu ma Piten.
tenpo sike nanpa 1603 la, [[jan lawa Sen pi nanpa luka wan en nanpa wan|jan lawa Sen nanpa luka wan]] pi ma Sukosi li kama jan lawa pi ma Inli tan ni: [[jan lawa Elisepe nanpa wan|jan lawa Elisepe]] pi ma Inli li moli. jan Elisepe li jo ala e jan lili. jan Sen li nanpa wan lon [[linja lawa]]<!--order of succession--> tawa lawa pi ma Inli. taso, ma Sukosi en ma Inli li awen e kulupu lawa ante. jan lawa Sen li alasa e nasin sewi Potesu. tenpo sike nanpa 1606, jan mute pi nasin sewi Potesu tan ma Inli tan ma Sukosi li kama tawa lon e [[ma Use]] lon ma Alan. ona li lanpan ma mute tan jan pi ma Alan. jan Sen li wile lawa ma Alan kepeken nasin ni: weka e [[nasin kulupu]] pi ma Alan. utala pi jan Katolika pi jan Potesu lon ma Use li open. tenpo sin ni la, ante ni li lon kin.
tenpo sama la, ma Inli li kama lawa e ma lon [[ma Amelika]]. ni li open pi [[ma lawa suli Piten]].
==ma==
==kulupu lawa==
==jan==
==tan sona==
<references/>
{{ma Elopa}}
[[kulupu:ma Elopa]]
[[kulupu:ma Elopa]]
[[kulupu:ma Juke]]
[[kulupu:ma Juke]]
[[kulupu:kulupu ma Piten]]
[[kulupu:lipu ni li lon lipu Panton kin la o lukin]]

Revision as of 2022-09-24T11:53:37

Edit-clear.svg lipu ni li wile e pali. sina ken pona e ona.
ma Juke

United Kingdom

Flag of the United Kingdom.svg

len ma

Royal Coat of Arms of the United Kingdom.svg

sitelen lawa

kalama musi ma

God Save the Queen
(jan sewi o awen e jan lawa)

Europe-UK (orthographic projection).svg
ma Juke (laso pimeja) lon ma
ma tomo lawa ma tomo Lantan
toki lawa toki Inli
toki ante toki Suko
toki Suko pi ma Ula
toki Kinli
toki Kenu
toki Kalike
toki Alan
jan lawa jan lawa Sa nanpa tu wan
jan Li Tuse
mani mani Juke (£)
ISO 3166 GB
lipu ilo https://www.gov.uk/

ma Juke (toki Inli: United Kingdom, "ma wan pi jan lawa mama") li ma lon telo suli Alansi, lon kulupu ma Piten, lon poka pi ma suli pi ma Elopa. ma Juke li jo e ma lili tu tu: e ma Inli e ma Sukosi e ma Kinli e ma Alan lete. ma Alan lete li lon poka pi ma lawa Alan.

ma tomo lawa ona li ma tomo Lontan. jan lawa pi ma Juke li jan lawa Elisepe nanpa tu li jan Powi Sonsen. ma Inli li ma pi suli nanpa wan lon ma Juke. jan mute pi ma Sukosi en ma Alan lete li wile ma ona tawa pali e ni: kama weka pi kulupu ma Juke.[1][2] tenpo pini la, ma Juke li lawa e ma mute ante. tan ni, jan mute pi ma mute li toki e toki Inli. taso, ma ni li kama weka. taso, ma Juke li jo e wawa kin lon tenpo ni.

tenpo ni la ma Kinla en ma Sukosi en ma Alan lete li jo e kulupu lawa lili. taso ma Inli li jo ala e ni. tan ni la jan mute pi ma Sukosi anu ma Kinla anu ma Alan lete li ken pali e ijo tawa ma Inli. taso ma Inli li ken ala pali e ni tawa ona mute.

nimi

nimi "ma Juke" lon toki pona li kama tan kalama pi nimi lili UK lon toki Inli. nimi suli ona li United Kingdom. kon pi nimi ni li "ma wan pi jan lawa mama" lon toki pona. taso mute la, jan li kepeken e nimi "Piten", anu Britain lon toki Inli. taso, ma ali pi ma Juke li lon ala ma Piten suli. jan mute pi ma Alan lete li pilin e ni: ona li jan pi ma Piten. taso, jan mute ante li pilin e ni: ona li jan pi ma Alan taso.

jan mute li sona ala e ni: ma Inli en ma Juke li ante. ona li tan ni: ma Inli li suli nanpa wan li jo e wawa mute lon ma Juke.

tenpo pini

jan nanpa wan li kama tawa kulupu ma Piten lon tenpo pini suli. tenpo wan la, nasin jan en toki pi kulupu toki Kelita li kama tawa ma Piten tan ma suli Elopa.

tenpo sike nanpa 43 la, ma Loma li lanpan e kipisi pi ma Piten. lawa pi ma Loma li weka la, kulupu jan pi kulupu toki Kemani li tawa ma Piten. kulupu jan ni li kama toki e toki Inli pi tenpo pini (Old English). ona li kama e kulupu jan Inli. toki pi kulupu Kelita pi tenpo pini li kama toki Kinli li kama toki Kenu. tawa pi kulupu jan Inli li wawa e ona tawa ma palisa pi ma Piten lon suno pini.

lipu len pi ma tomo Paje li pana sitelen pi lanpan ma tan kulupu Noman

ma Inli li kama wan lon tenpo sike nanpa 927. tenpo sike nanpa 1066 la, kulupu jan Noman li lanpan e ma Inli. jan Wilijun pi lanpan ma li jan lawa nanpa wan pi ma Inli tan ma Noman. nimi mute pi toki Kanse li kama lon toki Inli. taso tenpo mute la, kulupu lawa Noman li kama wan e kulupu jan Inli li kama toki e toki Inli. ma Inli li lanpan e ma Kinli ali li lanpan e ma Alan kipisi. ona li pali tawa anpa ma Sukosi kin, taso ona li pakala. ma Inli li jo e ma lon ma Kanse tan tenpo pi ma Noman kin. taso, ma lawa Kanse li lanpan e ma ni lon utala pi tenpo mute (toki Inli: Hundred Years' War). lon tenpo ni, ma Sukosi li open e kulupu pona lon ma Kanse. tenpo sike nanpa 1348 la, ike sijelo Puponi li kama tawa ma Inli lon "moli pimeja" li moli e jan mute mute a.

kulupu pi tenpo sike mute nanpa 16 la, jan mute lon ma Elopa li pilin ike tawa kulupu sewi Katolika. ona li open e nasin sewi Potesu. tenpo sama la, jan lawa Enwi nanpa luka tu wan pi ma Inli li wile e ni: meli olin ona o kama meli olin ona ala. taso, kulupu Katolika li toki e ni tawa ona: jan li ken ala weka e wan olin. tan ni la, ona li weka e kulupu Katolika li open e kulupu sewi sin pi ma Inli lon tenpo sike nanpa 1534. ni li open pi nasin sewi Ankikan. ona li utala e tomo sewi pi kulupu Katolika. tan ni la, tenpo utala pi nasin sewi li kama lon kulupu ma Piten.

tenpo sike nanpa 1603 la, jan lawa Sen nanpa luka wan pi ma Sukosi li kama jan lawa pi ma Inli tan ni: jan lawa Elisepe pi ma Inli li moli. jan Elisepe li jo ala e jan lili. jan Sen li nanpa wan lon linja lawa tawa lawa pi ma Inli. taso, ma Sukosi en ma Inli li awen e kulupu lawa ante. jan lawa Sen li alasa e nasin sewi Potesu. tenpo sike nanpa 1606, jan mute pi nasin sewi Potesu tan ma Inli tan ma Sukosi li kama tawa lon e ma Use lon ma Alan. ona li lanpan ma mute tan jan pi ma Alan. jan Sen li wile lawa ma Alan kepeken nasin ni: weka e nasin kulupu pi ma Alan. utala pi jan Katolika pi jan Potesu lon ma Use li open. tenpo sin ni la, ante ni li lon kin.

tenpo sama la, ma Inli li kama lawa e ma lon ma Amelika. ni li open pi ma lawa suli Piten.

ma

kulupu lawa

jan

tan sona