sina ante e wan pi lipu "
toki Ju
"
Jump to navigation
Jump to search
Warning:
You are not logged in. Your IP address will be publicly visible if you make any edits. If you
log in
or
create an account
, your edits will be attributed to your username, along with other benefits.
Anti-spam check. Do
not
fill this in!
===kalama pini=== toki Sane li toki Ju, toki Sane li kalama lili mute. The following is a list of all possible finals in Middle Period Shanghainese, as well as the Wugniu romanisation and example characters.<ref>Xu and Tang 1988, pp. 8</ref> {| class="wikitable" style="text-align: center;" ! rowspan="2" |Medial!! colspan="15" |Nucleus |- !∅!!a!!ɔ!!o !ɤ !e !ø !ã !ɑ̃ !ən !oŋ !aʔ !oʔ !əʔ !''telo'' |- !∅ |ɿ ⟨y⟩ 知次住 |a ⟨a⟩ 太柴鞋 |ɔ ⟨au⟩ 寶朝高 |o ⟨o⟩ 花摸蛇 |ɤ ⟨eu⟩ 斗丑狗 |e ⟨e⟩ 雷來蘭 |ø ⟨oe⟩ 干最亂 |ã ⟨an⟩ 冷長硬 |ɑ̃ ⟨aon⟩ 黨放忙 |ən ⟨en⟩ 奮登論 |oŋ ⟨on⟩ 翁蟲風 |aʔ ⟨aq⟩ 辣麥客 |oʔ ⟨oq⟩ 北郭目 |əʔ ⟨eq⟩ 舌色割 |əl ⟨er⟩ 而爾'''耳''' |- !i |i ⟨i⟩ 基錢微 |ia ⟨ia⟩ 野寫亞 |iɔ ⟨iau⟩ 條蕉搖 | |iɤ ⟨ieu⟩ 流尤休 |ie ⟨ie⟩ 廿械'''也''' | |iã ⟨ian⟩ 良象陽 |iɑ̃ ⟨iaon⟩ '''旺''' |in ⟨in⟩ 緊靈'''人''' |ioŋ ⟨ion⟩ 窮榮濃 |iaʔ ⟨iaq⟩ 藥腳略 |ioʔ ⟨ioq⟩ 肉浴玉 |iɪʔ ⟨iq⟩ 筆亦吃 |m ⟨m⟩ '''呣畝'''嘸 |- !u |u ⟨u⟩ 波歌做 |ua ⟨ua⟩ 怪淮娃 | || | |ue ⟨ue⟩ 回慣彎 |uø ⟨uoe⟩ 官歡緩 |uã ⟨uan⟩ 橫光 |uɑ̃ ⟨uaon⟩ 廣狂況 |uən ⟨uen⟩ 困魂溫 | |uaʔ ⟨uaq⟩ 挖划刮 | |uəʔ ⟨ueq⟩ 活擴骨 | |- !y |y ⟨iu⟩ 居女羽 | || || | | |yø ⟨ioe⟩ 園軟權 | | |yn ⟨iun⟩ 均雲訓 | | | |yɪʔ ⟨iuq⟩ 血缺悅 |ŋ ⟨ng⟩ 五'''魚午''' |} 耳 li kepeken e kalama ni lon lipu toki. 也 li kepeken e kalama ni lon lipu toki. 旺 li kepeken e kalama ni lon lipu toki. 人 li kepeken e kalama ni lon lipu toki. 呣 en 畝 li kepeken e kalama ni lon anpa toki. 魚 en 午 li kepeken e kalama ni lon anpa toki. sitelen pi kepeken lon sewi li pona, ni li ante tan sitelen kalama ale lon ni:<ref>Chen and Gussenhoven 2015.</ref><ref>Xu and Tang 1988, pp. 8.</ref><ref name="dupref1">Qian 2007.</ref> */n/ li ken kalama tan [n ~ ŋ]. */ɑ̃/ li sike tan [ɒ̃] lon tenpo mute. */ɔ/ sama kalama pini /ɔ/ en /iɔ/ li anpa tan [ɔ̞], taso /o/ lon /oʔ/ en /ioʔ/ li anpa tan [o̞] lon tenpo mute. */iɪʔ/ li kalama tan [ɪʔ] sinpin open uta, sinpin uta sewi sinpin. taso ni li kalama tan [iɪʔ] sinpin lupa sinpin supa pi uta sewi. *kalama lili sewi li ken pakala monsi /n/. */yɪʔ/ li ken wan poka /ioʔ/, ni li pali e wan weka pi kalama pini. *kalama pini poka /ʔ/ pini li lili e kalama lili lon pini ala. *uta li sike mute ala lon kalama lili sike, kin uta li ala sike mute ala lon kalama lili pi sike ala. */u, o/ li mute sama, ni li [ɯ̽ᵝ, ʊ]. kin la /i, jɛ/ li mute kalama sama, ni li [i̞, i]. *kalama meso /i/ li kalama tan [ɥ] lon kalama lili sike. *toki Sonko meso /-m -n -ŋ/ li wan lon toki Ju. toki Sonko meso /-p -t -k/ li kama tan /-ʔ/.[48]
ante li seme:
o sona e ni: lipu Wikipesija la lipu lawa "o toki e nimi mi. o pana sama."
(
toki Inli
:
Creative Commons Attribution-ShareAlike (CC BY-SA)
)
nanpa 4.0
en lipu lawa CC BY-SA
nanpa 3.0
li lawa e ken pi sama toki. (
toki pona la ona li lon.
) jan li ken ante e toki sina, li ken pana e ona tawa jan ante. sina wile ala e ni la, o sitelen ala lon lipu ni. kin la sina toki e ni: toki sina ni li tan sina taso, anu tan lipu pi ken ale.
jan ante li wile ala la, o pana ala e toki ona tawa lipu ni!
o ala
mi sona ala e ante
(ona li open e lupa sin)
lipu pi ilo tawa
ilo sina
sina lon sijelo ala
toki
pali mi
o pali e sijelo
o lon sijelo
nimi lipu
lipu
toki
toki pona
nasin lukin
o lukin
o ante
o ante e toki ilo
o lukin e tenpo pini
ante
o alasa
lipu suli
lipu open
lipu tawa jan pali
tomo toki
tenpo poka la pali sin
o lukin e lipu ante
ilo
lipu seme la linja li tawa lipu ni
lipu poka la seme li ante
lipu ilo ale
ijo pi lipu ni