toki Lasin
Jump to navigation
Jump to search
- lipu ni li toki lon toki pi ma Tensino Ato Asije. sina wile sona lon toki pi ma Loma pi tenpo pini la o lukin e lipu "toki Lasina".
toki Lasin
Ladin | |
---|---|
kalama | [laˈdin][1] |
ma | ma Italija |
mute jan | 41129 |
kulupu toki | Palata Elopa |
toki pi tenpo pini | toki Lasina
|
nasin sitelen | sitelen Lasina |
nanpa toki | |
ISO 639-3 | lld
|
Glottolog | ladi1250
|
Linguasphere | 51-AAA-l
|
toki Lasin (toki Lasin: ladin [laˈdin]) li toki pi kulupu toki Loma. jan mute li toki Lasin lon ma Tensino Ato Asije pi ma Italija. jan mute li toki Lasin lon ma Peluno kin lon ma lili Weneto lon ma Italija. ona li kama tan toki Lasina li poka mute tawa toki Luman tawa toki Pulan.
tenpo pini[o ante | o ante e toki ilo]
tenpo pini la jan mute li toki Lasin. taso jan pi toki Italija li kama lawa e kulupu pi toki Lasin la toki Italija li kama suli. kin la jan pi toki Tosi li kama tawa ma pi toki Lasin. tan ni la tenpo lon la toki Lasin li suli sama ala ni tu li suli lon ma taso pi nena suli.
kule toki[o ante | o ante e toki ilo]
kule mute pi toki Lasin li lon. ona ale li ante. taso jan pi ona ale li ken sona e toki pi ona ante ale. kule li ni:[2][3]
- ma Susilo la kule tu wan li lon.
- lupa ma Ketena (toki Lasin: Gherdëina) la jan li toki Ketena (toki Lasin: gherdëina). toki Ketena li poka lili tawa toki Tosi.
- ma Malejo (toki Lasin: Mareo) la jan li toki Malejo (toki Lasin: maréo). lupa ma Pateja (toki Lasin: Val Badia) la jan li toki Pasijo (toki Lasin: badiot). sina ken tu e toki Pasijo kin. anpa lupa la nimi li "toki Lasin" (toki Lasin: ladin) taso. sewi lupa la nimi li "toki Pasijo" (toki Lasin: badiot). toki Pasijo li poka nanpa wan tawa open pi toki Lasin. toki Malo en toki Pasijo li poka mute.
- toki Poton (toki Lasin: fodom) li lon ma Peluno. taso ona li poka tawa toki Lasin pi ma Susilo li poka ala tawa toki Lasin ante pi ma Peluno. jan li toki Poton lon ma Poton (toki Lasin: Fodóm) lon ma Ko (toki Lasin: Col).
- lupa ma Pasija (toki Lasin: Fascia) pi ma Tensino la jan mute li toki Lasin. ma Mowena (toki Lasin: Moéna) la jan li toki Mowena (toki Lasin: moenat). ma Wi (toki Lasin: Vich de Fascia) en ma Solaka (toki Lasin: Soraga de Fascia) en ma Posa (toki Lasin: Poza de Fascia) la jan li toki Pa (toki Lasin: brach). ma Sanase (toki Lasin: Cianacéi) en ma Masin (toki Lasin: Mazin) en ma Sanpete (toki Lasin: Ciampedél) la jan li toki Kase (toki Lasin: cazet). ni ale li poka mute. tenpo la jan li nimi wan taso e ona la ona li toki Pasijan (toki Lasin: fascian). toki Pasan li poka lili tawa toki Italija.
- ma Peluno la kule nasa li lon. toki Lasin en toki Weneta la ona li lon insa.
- ma Losija (toki Lasin: La Ròcia) en ma Takuta (toki Lasin: Stagùda) la jan li toki Losija (toki Italija: rocchesano). ma Late (toki Lasin: Laste) la jan li toki Late (toki Italija: lastesano). ni ale li poka lili tawa toki Weneta. taso ona li poka tawa toki Poton kin.
- ma Ako (toki Lasin: Agort) en ma lupa Pijowi (toki Lasin: Val Biois) en ma Alije (toki Lasin: Àlie) en ma Santoma (toki Lasin: San Tomas) la jan li toki Akosin (toki Lasin: agordin). ma Pijowi ni li open lon ma Pasate (toki Lasin: Falciade) li pini lon ma Sensenike (toki Lasin: Zenzenighe). toki Akosin li poka mute tawa toki Weneta.
- lupa ma Soto (toki Lasin: Val de Zoldo) la jan li toki Sotan (toki Lasin: zoldan). toki ni li poka tawa toki Akosin li poka tawa toki Anpesan kin.[4]
- ma Anpeso (toki Lasin: Anpézo) pi ma Peluno la jan li toki Anpesan (toki Lasin: anpezàn). toki Anpesan li poka tawa toki Katolin li poka tawa open kin pi toki Lasin.
- ma Satole (toki Lasin: Ciadore) la jan li toki Katolin (toki Lasin: cadorin). kule lili li lon toki ni kin.
- ma tomo Satole (toki Lasin: Ciadore) la jan li toki Katolin (toki Lasin: cadorin). toki ni li poka lili tawa toki Weneta.
- ma Kumeku (toki Lasin: Cumélgu) la jan li toki Kumeku (toki Italija: comeliano). kule pi toki Katolin la ona li poka nanpa wan tawa open pi toki Lasin.
- ma Ne (toki Pulan: Nert) en ma Simole (toki Pulan: Thimolei) la jan li toki Wajonsino (toki Italija: vajontino). lon la ni li kule pi toki Pulan. taso toki Katolin en toki Pulan la ona li lon insa.
- ma Tensino pi pini suno la toki Lasin li lon. lawa pi ma Italija la jan li toki Lasin ala lon ma ni. taso ni li lon ala. toki ni li poka tawa toki Luman.
- lupa ma Non (toki Lasin: Valdenòn) en anpa pi lupa ma So (toki Lasin: Val de Sól) la jan li toki None (toki Lasin: nònes). lupa ma Lapi (toki Lasin: Val de Rabi) la jan li toki Lapije (toki Lasin: rabiés). toki None en toki Lapije li poka mute a.
- sewi pi lupa ma So (toki Lasin: Val de Sól) en lupa ma Pejo (toki Italija: Val di Peio) la jan li toki Solante (toki Lasin: solànder).
- ma Po Sisola (toki Po Sisola: For Disora) la jan li toki Po Sisola. ma Po Siso (toki Pulan: For Disot) la jan li toki Po Siso. ma ni tu li lon ma Pijuli Wenesija Sulija. toki tu li poka la nimi "toki Pone" (fornes) li lon tawa ona tu. open la toki ni tu li kule pi toki Pulan. taso ona li kama poka tawa toki Lasin lon tenpo.
- tenpo sike nanpa 1998 la jan sona Anki Mi (toki Tosi: Heinrich Schmid) li alasa wan e kule ale pi toki Lasin li pali e toki Lasin Tolomitan (toki Lasin: ladin dolomitan). toki ni li alasa lon insa pi kule ale. ona li wile pona tawa ni: jan pi kule ante li ken toki sama li ken toki tawa ona sama li ken toki tawa lawa.[5]
tan sona[o ante | o ante e toki ilo]
- ↑ jan Lesa Waka en jan Ipan An (toki Inli: Rachel Walker and Yifan Yang) li toki e ni lon kipisi nanpa 9 lon sona kalama pi toki Lasin Mowena (toki Inli: Consonant Phonotactics in the Moenat Variety of Ladin) lon lipu pi sona toki pi ma Italija lon tenpo 2023-02.
- ↑ lipu O reto-românico: unidade e fragmentação. Caligrama. Belo Horizonte, 14: 101–156 tan jan Masijo Etuwato Wijako (toki Potuke: Mário Eduardo Viaro) tan sike mun nanpa pini pi sike suno nanpa 2009 lon toki Potuke.
- ↑ jan Ipan An en jan Lesa Waka en jan Alesanto Wijesi en jan Amin Sijosesi (toki Inli: Yifan Yang, Rachel Walker, Alessandro Vietti, and Armin Chiocchetti) li toki e ni lon kipisi nanpa 3 lon kule pi toki Lasin lon ma Pasija (toki Inli: Ladin, varieties of Val di Fassa) lon tenpo 2021-10.
- ↑ lipu "La val di Zoldo. Itinerari escursionistici" tan jan Palo Ponesi (toki Italija: Paolo Bonetti) tan jan Palo Lasalin (toki Italija: Paolo Lazzarin). kulupu "Cierre Edizioni" li pana e ona lon ma Welona lon tenpo sike nanpa 1997. nasin ISBN la nanpa ona li 978-88-8314-516-2.
- ↑ ni li tan kulupu li wile nasin e toki Lasin li wile suli e ona (toki Inli: The "Servisc per la Planificazion y Elaborazion dl Lingaz Ladin" (Spell)) tan kulupu lawa pi toki Lasin (toki Inli: The office for Ladin language planning). mi lukin lon tenpo 2005-08-10. taso tenpo ni la lipu li weka. tenpo 2007-08-08 la jan li awen e lipu lon lipu ni.