lipu "ma meso pi jan Tokin" la tenpo tu la ante li ni
l (Sijeko moved page ma Insa pi jan Tokin to ma meso pi jan Tokin) |
No edit summary |
||
linja nanpa 1: | linja nanpa 1: | ||
{{nimi ijo|ma | [[sitelen:Downfall of Númenor.svg|thumb]] | ||
{{nimi ijo|ma meso|Middle-earth|toki Inli}} li ma lon ala tan lipu pi [[jan Tokin]]. [[lipu pi jan lawa pi sike wawa]] en [[lipu pi jan lili]] en [[lipu Simalilijon]] li lon ma meso. [[jan]] en jan sewi suli (''Elves'') en jan lili (''Hobbits'') en jan lili ma (''Dwarves'') li tan ma meso. taso, [[akesi seli]] ike en [[monsuta Oku]] li tan ma meso. | |||
ma meso li ma suli pi ma Ata (''Arda''). tenpo nanpa wan (''First Age'') la, ma Ata li lipu. taso, tenpo nanpa 3 (''Third Age'') la, ma Ata li ante tawa sike. ma Ata li ante tawa [[ma|ma mi]] tan tenpo nanpa 6 anu tenpo nanpa 7. | |||
==kulupu pi ma meso== | |||
===kulupu jan Anu=== | |||
kulupu jan Anu (''Ainur'') li jan tan sewi Elu Iluwata (''Eru Ilúvatar''). kulupu jan Anu suli li jan Wala (''Valar'') en kulupu jan Anu anpa li jan Maja (''Maiar''). jan Solon (''Sauron'') en jan Molo (''Morgoth)'' li jan Anu ike. jan Kanta (''Gandalf'') en jan Saluman (''Saruman'') en jan Lataka (''Radagast'') li jan Itali (''Istari''). jan Itali li jan Anu. | |||
===jan sewi suli=== | |||
jan sewi suli (''Elves'') li kulupu jan majuna. ona li sona mute. ona li toki e toki Kenja (''Quenya'') li toki e toki Sintalin (''Sindarin''). jan sewi suli li ken moli ala. | |||
===jan=== | |||
jan (''Men'') li ken moli. taso, kulupu jan pi ma Numeno (''Númenor'') li ken lon tawa tenpo suli. | |||
===jan lili ma=== | |||
jan lili ma (''Dwarves'') li lili tawa jan li suli tawa jan lili. ona li lon anpa nena li toki e toki Kusu (''Khuzdul''). mije en meli li jo e linja sinpin suli. | |||
===jan lili=== | |||
jan lili (''Hobbits'') li lili tawa jan. ona li tan ma Saja (''Shire''). | |||
===akesi seli=== | |||
[[akesi seli]] li monsuta ike. akesi Samake (''Smaug'') li akesi seli suli. mama pi akesi seli ale li akesi Kalun (''Glaurung''). | |||
===monsuta Oku=== | |||
[[monsuta Oku]] (''Orcs'') li monsuta ike. ona li jasima tawa jan sewi suli; jan sewi suli ike li ante tawa monsuta Oku. ona li moku e jan li toki e toki pimeja (''Black Speech''). monsuta Uluka (''Uruk-hai'') li monsuta Oku ante. | |||
[[kulupu:lipu]] |
Revision as of 2023-11-26T04:54:11
ma meso (toki Inli: Middle-earth) li ma lon ala tan lipu pi jan Tokin. lipu pi jan lawa pi sike wawa en lipu pi jan lili en lipu Simalilijon li lon ma meso. jan en jan sewi suli (Elves) en jan lili (Hobbits) en jan lili ma (Dwarves) li tan ma meso. taso, akesi seli ike en monsuta Oku li tan ma meso.
ma meso li ma suli pi ma Ata (Arda). tenpo nanpa wan (First Age) la, ma Ata li lipu. taso, tenpo nanpa 3 (Third Age) la, ma Ata li ante tawa sike. ma Ata li ante tawa ma mi tan tenpo nanpa 6 anu tenpo nanpa 7.
kulupu pi ma meso
kulupu jan Anu
kulupu jan Anu (Ainur) li jan tan sewi Elu Iluwata (Eru Ilúvatar). kulupu jan Anu suli li jan Wala (Valar) en kulupu jan Anu anpa li jan Maja (Maiar). jan Solon (Sauron) en jan Molo (Morgoth) li jan Anu ike. jan Kanta (Gandalf) en jan Saluman (Saruman) en jan Lataka (Radagast) li jan Itali (Istari). jan Itali li jan Anu.
jan sewi suli
jan sewi suli (Elves) li kulupu jan majuna. ona li sona mute. ona li toki e toki Kenja (Quenya) li toki e toki Sintalin (Sindarin). jan sewi suli li ken moli ala.
jan
jan (Men) li ken moli. taso, kulupu jan pi ma Numeno (Númenor) li ken lon tawa tenpo suli.
jan lili ma
jan lili ma (Dwarves) li lili tawa jan li suli tawa jan lili. ona li lon anpa nena li toki e toki Kusu (Khuzdul). mije en meli li jo e linja sinpin suli.
jan lili
jan lili (Hobbits) li lili tawa jan. ona li tan ma Saja (Shire).
akesi seli
akesi seli li monsuta ike. akesi Samake (Smaug) li akesi seli suli. mama pi akesi seli ale li akesi Kalun (Glaurung).
monsuta Oku
monsuta Oku (Orcs) li monsuta ike. ona li jasima tawa jan sewi suli; jan sewi suli ike li ante tawa monsuta Oku. ona li moku e jan li toki e toki pimeja (Black Speech). monsuta Uluka (Uruk-hai) li monsuta Oku ante.